Lapuan kaupunki

Nykyaikaisessa Lapuan kaupungissa yhdistyy arvokas historia ja moderni kansainvälinen yrittäjyys. Kauniin kaupungin yleisilmettä luovat joet, peltolakeudet, Simpsiön vuori ja historiallinen Engelin tuomiokirkko.

Tietoa Lapuan kaupungista

Perustettu	1977
Väestö	14 073 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	750,81 km2
Maapinta-ala	737,22 km2
Vesipinta-ala	13,59 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	19 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,50 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,70 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Paavo Latva-Rasku
Kotisivut	www.lapua.fi

Lapuan sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta

Lapuan historia

Maataloutta ja kaksfooninkisia taloja

Vuonna 1581 omaksi kirkkopitäjäkseen irrottautuneen Lapuan pysyvä asutus juontaa juurensa 1300-luvulle. Laajan lakeuden peltoaukeat ovat lapualaisuuden syvintä olemusta. Maanviljelys toi lapualaisille leivän, 1600-luvulla yleistynyt tervanpoltto varallisuutta ja 1800-luvun suoviljelys (kydönpoltto) vaurautta.

Kaupunkirakentamista jäljitelleet kaksikerroksiset talonpoikaistalot julistivat 1800-luvulla maan vauraimpiin kuuluneen maakunnan hyvinvointia.

Yritteliäisyys ja itsenäisyys kansanliikkeiden pohjana

Pysyvyys, kotiseutuun sitoutuminen ja sen eteen ponnistelu ovat olleet Lapualla elämisen yhteisöllinen voimavara. Itsellisyys ja yritteliäisyys ovat seudulle tunnusomaisia piirteitä. Lapuan vanhinta teollisuusperintöä ovat sahat ja myllyt, ja niiden rinnalle syntyi 1800-luvun lopulla yhä laajentuva ja monipuolistuva yrittäjyys. Vuonna 1923 perustettu Lapuan patruunatehdas on hyvä esimerkki yrittämisen jatkuvuudesta ja muutosvoimasta.

Lapua on kansanliikkeiden syntyseutua. Silloin kun yhteisön arvot ovat olleet uhattuina, on Lapualta aina lähdetty liikkeelle. Poliittisessa historiassa Lapua muistetaan ennen muuta nuijasodasta 1596—1597, vuoden 1918 sisällissodasta ja lapuanliikkeestä 1929—1932.

Uskonelämää ja uhoa Pohjanmaalla

Lapualaisissa elää komia pohjalainen luonne, uhokin, mutta samalla nöyryys ja usko. Vireän uskonnollisen elämän osoituksena Lapualle perustettiin vuonna 1956 piispanistuin. Herätysliikkeistä erityisesti herännäisyyden vaikutus on ollut seudulla voimakas.

Vuonna 1827 valmistunut C. L. Engelin piirtämä tuomiokirkko, Vanhan Paukun Kulttuurikeskus ja Alajoen peltomaisemat ovat monen muun kohteen ohella nykypäivän yhtymäkohtia vuonna 1977 kaupungiksi muuttuneen Lapuan historiaan. Vahvat perinteet ja värikäs historia ovat myös tulevaisuuden rakentamisen käyttövoima.